Perheväkivalta on maamme suurin ihmisoikeusongelma. Perheväkivaltaa on vuosittain
90 000 perheessä ja se koskettaa samalla 200 000 lasta. Perheväkivallan seurauksena Suomessa kuolee 30 - 50 henkilöä vuosittain. Yli 40 prosenttia suomalaisista naisista on joutunut miehen fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi.
Perheväkivallan inhimillisiä kustannuksia - kärsimystä ja pelkoa - ei voi mitata rahassa.
Inhimillisen kärsimyksen lisäksi perheväkivallalla on myös taloudellista merkitystä, koska se aiheuttaa vuosittain laskentatavasta riippuen 170 – 300 miljoonan euron kustannukset yhteiskunnan maksettavaksi.
Lainsäädännöllä on turvattava jokaiselle ihmisarvoinen elämä - on luotava puitteet elää kotona ja työssä ilman väkivallan uhkaa. Tarvitaan lisää auttavia ja tervehdyttäviä toimia sekä väkivallan uhreille että väkivallan tekijöille.
Kokoomusnaisten tavoitteena on, että jokainen voi elää turvallista elämää kotona ja työssä, koulussa ja vapaa-ajallaan. On lisättävä taloudellisia resursseja väkivallan vähentämiseen tähtääviin toimenpiteisiin, kuten väkivallan tekijöiden hoitoon ja kuntoutukseen. Väkivallan tuomitsevaa asennekasvatusta ja opetusta on annettava jo päiväkodista alkaen.
Väkivallan estämiseksi ja selvittämiseksi on tehostettava paikallisviranomaisyhteistyötä mm. neuvolan/ koulun/ sosiaaliviranomaisten/ terveydenhuollon/ poliisin välillä. Lisäksi on luotava lainsäädäntö suojelemaan väkivaltaoikeudenkäyntien todistajia.
Kokoomusnaiset näkevät tärkeäksi perustaa lisää turvakoteja pari- ja lähisuhdeväkivallan urheille. Lisäksi tarvitaan salaisia turvakoteja nais- ja lapsikaupan uhreille ja prostituutiosta irtipääsemisen edistämiseksi.
Rikoslakia tarkennetaan ja tiukennetaan käsittämään myös sellaiset tapaukset, jossa väkivalta on jatkunut pitkän ajan, vaikka yksittäiset väkivaltateot eivät olisikaan olleet vakavia. Lähestymiskiellon saamisen perusteita on helpotettava ja lähestymiskieltoaikaa pidennettävä riittävän pitkäaikaisen suojan saamiseksi.
Kokoomusnaisten mielestä seksuaalinen häirintä on aina rikos. Seksuaaliseksi häirinnäksi on määritelty vain työpaikalla tapahtuva sukupuolisuuteen viittaava ja loukkaava käyttäytyminen sekä seksuaalisesti virittyneet puheet. Kotona, koulussa, asuinympäristössä ja harrastuksissa tapahtuvan seksuaalisen häirinnän kriteerit täyttävää toimintaa ei vielä ole lainsäädännössä tunnustettu seksuaaliseksi häirinnäksi. Myös työn ulkopuolella tapahtuva seksuaalinen häirintä on tunnustettava omaksi rikoksekseen, jolle rikoslaissa on määriteltävä rangaistus.
Kokoomusnaiset muistuttavat vielä, että väkivaltalainsäädännön kehittäminen ja perheväkivallasta ja seksuaalisesta häirinnästä annettavien rangaistusten koventaminen antaisivat viestin siitä, että pari- ja lähisuhdeväkivalta- ja seksuaalirikokset ovat mitä suurimmassa määrin rikoksia ihmisyyttä vastaan ja siten aina rangaistavia tekoja.